tiistai 30. huhtikuuta 2013

Sanahaaste VI

Sanahaasteessa ideana on, että molemmat haasteen osalliset sanovat kuukauden ensimmäisenä päivänä yhden sanan ja molemmat kirjoittavat näistä molemmista sanoista. Tällä kertaa sanoiksi tulivat hunaja ja puu, joista hunaja on Sailan sana ja puu minun sanani. Sailan kirjoitukset löytyvät tästä: [linkki].

Teksteissä tein harvinaisuuden eli kirjoitin runoja. Tietyistä syistä johtuen proosa ei oikein lähtenyt sujumaan. Hunajaan en ole kovinkaan tyytyväinen, kun siinä ei oikein mitään ihmeellistä ole. Puu on sen sijaan mielestäni parempi. Itse ainakin pidän siitä enemmän.


Hunaja


Aurinko paistaa
Kesäinen tuuli puhaltaa
Heinäsirkat sirittävät heinikossa
Heinikosta puskee esiin kukkia
Terälehdet ovat vasta auenneet

Mehiläinen lentää ilman halki
Meden tuoksi sitä houkuttaa
Mettä pitää kantaa pesään
Kesä on vasta aluillaan
Kesä on kuitenkin lyhyt

Pesässä hunajavarasto kasvaa
Mehiläiset ovat ylpeitä
Työnteko ei kuitenkaan lakkaa
Varastoa laajennetaan
Ja hunajaa tehdään lisää

Talvella hunajaa on hyvä syödä
Niin mehiläisen
Kuin ihmisen
Tee saa arvoisensa mausteen
Ja mehiläinen palkkion kesän aherruksesta


Puu


Mäntykangas seisoo vakavana
Paikoillaan on pysynyt vuosisatoja
Myrskyt ja tulipalot koskeneet
Mutta puut ovat kestäneet
Kangas kestää

Parempaa paikkaa ei luontokappaleelle
Rauhaa ja hiljaisuutta
Kilometrejä jokaiseen ilmansuuntaan
Kaikki on tasapainossa
Luonto hoitaa oman tehtävänsä

Keskellä kangasta seisoo puista vanhin
Ukkopetäjä nimeltään
Sitä miehet ja naiset ovat tulleet kaukaa katsomaan
Palvomaan ja uhria tarjoamaan
Ukkopetäjä kangasta hallitsee

Sitten puut ja niiden henget unohdettiin
Ei tultu Ukkopetäjää enää palvomaan
Uhrikivi on tyhjillään
Kangas ei kuitenkaan pelkää
Ovat vuodet vierineet ennenkin

Sitten ihmiset palasivat
Eivät uhrilahjojen kanssa
Vaan sahojen ja kirveiden kanssa
Männyistä tehdään sellua
Sellusta paperia

Ukkopetäjää ei kuitenkaan kaadeta
Se jää ainoana kankaalle seisomaan
Aivan yksin se ei kuitenkaan jää
Ukkopetäjä seuraa talojen rakentamista
Kankaasta tehdään lähiö

Vuosia on taas kulunut
Ukkopetäjä on yhä paikoillaan
Sen ympäristö on rauhoitettu puistoksi
Puistossa Ukkopetäjä jatkaa elämäänsä
Kertoen tarinaansa niille, jotka osaavat kuunnella

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti