Betula nana, jatkokertomus

Betula nana on päässyt osissa jo toiselle sadalla, joten päätin hieman kirjoittaa tästä yhdestä lempilapsistani.

Kun ryhdyin kirjoittamaan Betula nanaa, en ollut yhtään varma mihinkä suuntaan tarina lähtee kulkemaan. Juuri sen enempää tietoa minulla ei ole nytkään. Jos joku kysyisi, että kuinka Mihailin tarina loppuu, niin voisin vastata vain, että en tiedä. Parhaimmillaankin minulla on ollut valmiiksi kirjoitettuna alle viisi julkaisematonta osaa. Useimmiten olen kirjoittanut uusimman jakson loppuun juuri ennen sen julkaisemista. Yhtä monesti (ellen useamminkin) olen miettinyt, että jaksoja pitäisi olla enemmän varastossa. Silti olen kirjoittanut tarinaa julkaisutahtia nopeammin eteenpäin vain muutaman kerran.

En siis suunnittele tarinan juonta kovinkaan tarkasti eteenpäin ja monet asiat syntyvät vasta kirjoittaessa. Pieni suunnittelu ei varmastikaan olisi pahitteeksi. Jos ei muuta, niin ainakin virheiden tekemisen todennäköisyys pienenisi ja monet asiavirheet jäisivät tekemättä. Nykyisellä tyylillä jatkettaessa jossakin vaiheessa voi tulla (tai on tullut) kohta, jossa uudet jaksot ovat täydessä ristiriidassa vanhojen kanssa. Pahoittelen noista kohdista.

Vaikka en suunnittele tarinaa tarkasti, niin joitakin ääriviivoja olen tietysti hahmotellut. Tämän lisäksi olen suunnitellut mm. maailmassa eläviä rotuja, paikkoja, hahmoja ja esineitä sekä maailman, eli Fagalesin, historiaa. Samoin olen piirtänyt karttoja ja sukupuita. Fagales on mantereen nimi, jolle tarina sijoittuu ja nimitän koko maailmaa toistaiseksi samalla nimellä. Fagales-nimi tulee samasta lähteestä kuin jatkokertomuksen betula nana. Fagales tarkoittaa pyökkimäisten lahkoa, johon mm. koivukasvit (Betulaceae) kuuluvat.

Joskus uusien nimien keksiminen on hankalaa. Tähän voi etsiä sopivia innoituslähteitä, kuten puiden latinankieliset nimet. Suuren keisarikunnan ja ihmisten hallitsemien alueiden nimistöön etsin innoituslähdettä pitkään. Lopulta tuo kaivattu innoituslähde löytyi muinaisenglannista. Esimerkiksi Netronovien aikoinaan hallitsema Léosta, josta osassa 101 hieman kerrotaan, on yhdistelmä muinaisenglannin sanoja leijona ja itä. Nädrecynn puolestaan tarkoittaa tietynlaista käärmettä. Seuraavaksi pitäisi sitten nimetä suuri joukko Suuren keisarikunnan muodostavia kuningaskuntia ja ruhtinaskuntia.

Vaikka taustatarinaa tulee kirjoitettua hyvinkin runsaasti, ei se välttämättä näy millään tavalla varsinaisessa jatkokertomuksessa. Osa jutusta onkin lähinnä omaksi ilokseni kirjoitettua tai pienien yksityiskohtien muistiinmerkitsemistä. Yhden taustalle jäävän asian haluan tarinan toiselle sadalla siirtyneen osien lukumäärän johdosta julkaista. Tässä on Fagalesin keskiosien ja Suuren Jokilaakson kartta.

Fagalesin keskiosat ja Suuri Jokilaakso.

Kartta on käsin piirretty, skannattu ja nimet on lisätty jälkikäteen kuvanmuokkausohjelmassa. Ajattelin kartasta tulevan näin selkeämmän näköinen. Klikkaamalla kuvaa, siitä saa isomman. Kartan merkinnöistä haluan mainita sen verran, että yhtenäiset viivat ovat jokia, katkoviivat teitä ja teltat/hatut ovat vuoria.