Betula nana, osa 100
”Oletko aivan varma, että se on tässä suunnassa?” Mihail
kysyi Sarnelilta.
”En varsinaisesti, mutta samalla myös olen hyvin varma”,
Sarnel vastasi istuessaan Mihailin olkapäällä.
”Jostain syystä en ole kovinkaan vakuuttunut”, Mihail sanoi.
”Kävele vain eteenpäin. Sanon sitten kun pitää kääntyä”,
Sarnel sanoi.
”Mistä sinä edes tiedät, että se kirja, josta ehkä olen
kiinnostunut, on juuri tässä suunnassa?” Mihail kysyi.
”En tiedä. Minulla on vain vahva tunne, että se on täällä”,
Sarnel vastasi.
Mihail ja Sarnel saapuivat uudelle osastolle. Osaston
kyltissä luki Ihmiskunnan historia.
”Luulen, ettei täällä ole mitään minua kiinnostavaa”, Mihail
sanoi.
”Luota minuun”, Sarnel sanoi.
”Kyllä minä luota. Minä vain hieman epäilen”, Mihail sanoi.
”Se tarkoittaa sitä, että et luota”, Sarnel huomautti.
”Miten vain”, Mihail sanoi.
”Käänny oikealle”, Sarnel sanoi.
”Okei. Montako käytävää menen oikealle?” Mihail kysyi.
”Kaksi. Sitten käänny vasemmalle käytävälle”, Sarnel
vastasi.
”Ja sitten jatkan suoraan?” Mihail kysyi.
”Ei. Sitten olemme oikealla hyllyllä”, Sarnel vastasi.
Mihail nyökkäsi ja hetken päästä he olivat Sarnelin
sanomalla hyllyllä.
”Ja sittenkö pitää etsiä se kirja?” Mihail kysyi.
”Niin”, Sarnel vastasi.
”Olisi tietysti helpompaa jos tietäisi, mikä kirja on
kyseessä”, Mihail sanoi.
”Minä tiedän, kun näen sen kirjan”, Sarnel sanoi.
”Kertooko sinun tunteesi muuten yhtään tarkemmin, missä se
kirja on? Esimerkiksi, että kummassako päässä kirjahyllyä se kirja on”, Mihail
kysyi.
”Luulen, että se on hieman puolenvälin jälkeen”, Sarnel
vastasi.
”Tässä kohdin?” Mihail kysyi käveltyään hieman puolenvälin
yli.
”Luulisin”, Sarnel sanoi.
Mihail huokaisi ja alkoi käydä läpi hyllyn kirjoja.
”Se on tuo kirja”, Sarnel sanoi, ennen kuin Mihail oli
ehtinyt pitkällekään.
Kirjan selkämyksessä luki nimi. Tuo nimi oli Netronovan
ruhtinassuvun vaiheet ja historia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti