torstai 15. lokakuuta 2015

Vedenväkeä



Betula nana, osa 201

Mihail asteli varovaisesti kapeaa ja jyrkkää polkua rantatörmää alas kohti vesirajaa. Emily, Edkar, Sarnel ja Narsha seurasivat hänen perässään. Muut olivat jääneet leiriin, jonka he olivat pystyttäneet jonkin matkaa törmän reunasta sisämaahan päin.

”Ketä sinä olet oikein menossa tapaamaan?” Emily kysyi.

”Sitä ei vielä tiedä olenko menossa tapaamaan ketään”, Mihail vastasi.

”Kuka tällaisessa paikassa voi elää?” Sarnel kysyi.

”Monikin olento”, Narsha vastasi.

”Kuten esimerkiksi mikä?” Sarnel kysyi.

”Esimerkiksi merenneidot”, Narsha vastasi.

”Eivätkö merenneidot ole merimiesten kertomia satuja?” Edkar kysyi.

”Kyllä heitä on olemassa ihan oikeastikin. He ovat vain hyvin arkaa väkeä”, Narsha vastasi.

”Ja siksi heitä ei juuri koskaan näe?” Edkar kysyi.

”Niin”, Narsha vastasi.

Alhaalla törmän juurella aivan vedenrajassa oli luola. Luola oli lähes kokonaan veden alla, mutta sen ympäri kiersi tasanne, joka oli vedenpinnan yläpuolella. Mihail käveli aivan luolan perälle ja kääntyi sitten veden ääreen katse merelle päin.

”Noniin, vedenväki, olen tullut teitä tapaamaan”, Mihail sanoi.

Kukaan ei vastannut. Kukaan Mihailin seurueesta ei myöskään uskaltanut sanoa mitään.

”Minä teitä kutsuin, mutta te määräsitte paikan. Nyt minä olen täällä ja täsmälleen sovittuna ajankohtana”, Mihail sanoi.

Hiljaisuutta riitti vielä vähän aikaa ja sitten veden alta alkoi kuulua voimistuvaa sihinää. Sihinä voimistui niin kovaksi, että se vihloi Emilyn ja Narshan korvia.

Veden alta nousi kuin vedenalaisia näkymättömiä portaita pitkin tummansinisiä ja hieman läpikuultavia hahmoja, jotka olivat ihmismäisiä, mutteivät kuitenkaan millään tapaa ihmisiä. Hahmoja oli yhteensä viisi ja yhdellä niistä oli päässään levästä tehty kruunu. Kaikilla hahmoilla oli lanteillaan myös levästä tehdyt vyöt. Emilyn ja Narshan onneksi sihinä lakkasi, kun hahmot olivat nousseet pinnalle saakka.

”Olemme vastanneet kutsuusi, Léostan ruhtinas Mihail Netronova”, leväkruunupäinen hahmo sanoi vihlovasti sihisevällä äänellä.

”Toivottavasti olette varanneet hyvän tovin aikaa. Meillä on paljon keskusteltavaa”, Mihail sanoi.

”Epäilemme, että maanpäälliset sodat kiinnostaisivat meitä millään tavalla, mutta olemme päättäneet antaa sinulle mahdollisuuden. Maanpäällisellä väellä on harvoin kiinnostusta meidän asioihin, joten päätimme käyttää tilaisuuden hyväksi”, leväkruunupäinen hahmo sanoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti