torstai 23. maaliskuuta 2017

Kuolleiden kohtalo IV



Betula nana, osa 272

Temppelirakennus jatkui varsinaisen temppelitilan takana. Sieltä Mihail ja Nils löysivät tutkimushuoneita ja kirjaston. Muinaiset aegyzalaiset olivat mitä ilmeisimmin panostaneet kuolleestamanauksen tutkimukseen todella paljon. Sarnelin tekemän lukuohjeen avulla Mihail ja Nils pääsivät nopeasti kärryille siitä, miten tulkita menneiden aikojen tutkijoiden kirjoittamia kirjoituskääröjä.

”Näyttää siltä, että muinaiset aegyzalaiset ovat lähestyneet kuolleestamanausta aivan toisesta näkökulmasta kuin mitä me olemme tehneet”, Nils sanoi.

”Onko sillä merkitystä?” Mihail kysyi.

”Jos he olisivat päässeet tutkimuksia pidemmälle, niin lopputuloksen kannalta sillä ei varmaan olisi ollut mitään merkitystä. Meidän kannalta sillä on se merkitys, että he ovat löytäneet asioita, joita me tai sinun kirjasi emme ole löytäneet. Toisaalta heiltä on puuttunut tietämys monista sellaisista asioista, jotka meille ovat melkein itsestäänselvyyksiä”, Nils vastasi.

”Voisiko täältä siis löytyä ratkaisu ongelmaamme?” Mihail kysyi.

”En tiedä, ehkä. He ovat jollain tavalla olleet tietoisia tästä ongelmastamme, vaikka eivät ole pystyneet itse kuolleestamanaukseen”, Nils vastasi.

Nils toi lukemansa kirjoituskäärön Mihailin luokse.

”Tässä kirjoituksessa puhutaan tutkijasta, joka on yrittänyt löytää ratkaisua mahdollisesti juuri siihen ongelmaa, mikä meillä on edessämme”, Nils sanoi.

”Löysikö hän ratkaisua?” Mihail kysyi.

”En osaa sanoa. En ymmärrä kaikkea tästä tekstiä”, Nils vastasi.

Mihail yritti tulkita tekstiä. Hänkin huomasi nopeasti, että tekstin tulkinta oli vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

”Tämä teksti ei kulje mitenkään loogisesti tai se siirtyy kesken johonkin muuhun asiaan”, Mihail sanoi.

”Niin”, Nils sanoi.

”En ymmärrä miksi tässä puhutaan ensin kuolleista ja kuoleman jälkeisestä elämästä ja sitten sienten viljelystä”, Mihail sanoi.

”Samaa minä olen miettinyt”, Nils sanoi.

Mihail kävi tekstiä läpi uudestaan. Miksi tekstissä puhutaan sienistä? Se tuskin oli sattumaan, koska käärepaperia oli tunnuttu käytettävän varsin säästeliäästi.

”Oletko huomannut, että sienistä puhuttaisiin jossain muualla?” Mihail kysyi.

”En ainakaan toistaiseksi”, Nils vastasi.

”Ehkä sellaisia tekstejä vielä tulee vastaan ja saamme selvyyden siihen, miksi tässä käärössä puhutaan sienistä”, Mihail sanoi.

Mihail ja Nils jatkoivat kääröjen tutkimista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti