torstai 18. toukokuuta 2017

Kuoleman eliksiiri II



Betula nana, osa 280

Mihail ja Nils astuivat sisään pyramidiin ja kulkivat lähimpien portaiden kautta ensimmäiseen maanpinnan alapuoliseen kerrokseen. Sinne oli rakennettu jo kaksi uutta sienihuonetta ja kaksi lisää oli tekeillä. Vanhoista huoneista kerättiin sieniä niin paljon kuin sieltä irtosi ja sitten huoneita otettiin käyttöön, jos ne olivat vielä käyttökelpoisia. Osa sienihuoneista oli niin huonossa kunnossa vuosia villinä kasvaneen sienen vaikutuksesta, että ne vaatisivat mittavaa korjausta ennen viljelyn uudelleen aloittamista.

”On tämä kyllä hieman erituntuinen paikka nyt, kun täällä on hieman enemmän elämää”, Nils sanoi.

”Mutta jospa siihen tosiaan tottuisi”, Mihail sanoi.

Mihail ja Nils kävivät tarkistamassa työnteon etenemistä ja palasivat sitten maanpinnan tasolle. Siellä he menivät temppelin kirjastoon. Sarah Konttala oli kirjastossa Nellin ja Ahdin kanssa kääntämässä tekstejä.

”Kuinkas täällä sujuu?” Nils kysyi.

Sarah nousi tervehtimään Mihailia ja Nilsiä ja nuoret seurasivat tämän esimerkkiä.

”Hyvinhän täällä, mestari”, Sarah vastasi.

”Oletteko löytäneet mitään uutta tänään?” Mihail kysyi.

”Emme toistaiseksi, ruhtinas. Lähinnä toisintoja jo aiemmin löytyneistä teksteistä. Myös yleisesti aegyzan historiaa on käsitelty aika monessa käärössä”, Sarah vastasi.

Mihail ja Nils nyökkäsivät.

”Historiaa käsittelevistä kääröistä voisi selvitä se, miksi muinainen valtakunta romahti”, Nils sanoi.

”Niin. Se voisi olla hyödyllistä tietää”, Mihail sanoi.

”Voisitteko järjestää historiaa käsittelevät kääröt aikajärjestykseen?” Nils kysyi.

”Tietysti, mestari. Saamme sen huomiseen mennessä valmiiksi”, Sarah sanoi.

Nils ja Sarah menivät muualle temppeliin keskustelemaan Sarahin koulutuksen jatkosta ja Mihail jäi nuorten kanssa kahden kirjaston pääsaliin.

”Oletteko pärjänneet hyvin täällä Sarahin apuna?” Mihail kysyi.

”Olemme, mutta hän on hieman ankarampi kuin te, ruhtinas”, Nelli vastasi.

”Toivottavasti ei kuitenkaan liian ankara”, Mihail sanoi.

”Kyllä me pärjäämme”, Ahti sanoi.

”Hyvä. Tulkaa kuitenkin kertomaan minulle heti, jos täällä tapahtuu jotakin josta minun pitäisi olla tietoinen”, Mihail sanoi.

Nelli ja Ahti nyökkäsivät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti