Betula nana, osa 301
Sininen pyramidi purkautui. Mihail kävi joka seuraamassa
työmaata edes sen hetken aikaa, että näki mitä oli saatu aikaan. Kovin pitkiä
aikoja hän ei ehtinyt purkutyömaata seuraamaan, sillä Netronovalan
hallitseminen söi hänen aikaansa. Hallitseminen oli siirtynyt arjen byrokratian
pyörittämiseksi ja oli ajoittain pitkäveteistä.
Pitkäveteisyys oli kuitenkin hyvä asia. Se tarkoitti sitä,
että oli rauha ja pystyttiin keskittymään rakentamiseen ja kaupankäyntiin.
Välillä Mihail kyllä mietti, että tarvitsisi jonkun hoitamaan osaa
byrokratiasta. Mihail pohti suostuisiko Karl Sertova vielä sellaiseen
tehtävään.
Mihail nousi jälleen korokkeelle seuraamaan sinisen
pyramidin purkutyötä. Nils Tammi oli jo korokkeella seuraajansa Sarah Konttalan
kanssa.
”Miten työmaa etenee?” Mihail kysyi.
”Oikein hyvin, herra ruhtinas”, Nils vastasi.
Mihail huomasi, että kammiot alkoivat pikkuhiljaa tulla
esiin pyramidin sisuksista.
”Joko osaat sanoa milloin saamme pääkammion esiin ja
pääsemme valmistelemaan lohikäärmettä?” Mihail kysyi.
”En osaa sanoa tarkasti, mutta kyllä tässä vielä menee aikaa.
Työ on alkanut hidastua, kun lähenemme kammiota”, Nils vastasi.
Mihail nyökkäsi. Ehkä pieni lisäys miettimisaikaan oli hyvä
asia. Hän ei ollut vieläkään varma olisiko lohikäärmeen manaaminen kuolleesta
kuinka järkevä ajatus. Se oli kuitenkin täysin eri asia kuin ihmisen
manaaminen. Lohikäärmeet olivat itsessään niin voimakkaita taikaolentoja, ettei
ollut mitään varmuutta siitä, olisiko lohikäärme mitenkään kontrolloitavissa.
”Oletko jo päättänyt?” Nils kysyi.
”En”, Mihail vastasi.
”Siinä on miettimistä”, Nils sanoi.
”Ehkä meidän kannattaa aloittaan henkivartiokaartista”,
Mihail sanoi.
”Niin suosittaisin toimimaan. Kuten aiemmin kerroin, lähin
vartiokaarti on osoittautunut joksikin lohikäärmeen ja ihmisen risteymäksi. Ne
voivat olla hyvinkin voimakkaita sotureita. Ehkä jopa karshaaniakin
voimakkaampi”, Nils sanoi.
Mihail pohti kuinka karshaanit mahtaisivat suhtautua
kuolleestamanaukseen. Narshakin oli ajoittain hieman epäileväinen, mutta
ymmärsi pakon edessä tehtäviä asioita. Muut karshaanit eivät välttämättä olisi
niin ymmärtäväisiä.
”Ja niiden kuolleestamanaamisesta voimme saada viitteitä
siitä, miten itse lohikäärmeen kohdalla käy”, Mihail sanoi.
Nils nyökkäsi.
Mihail käänsi katseensa purkautuvan pyramidin suuntaan.
Mitähän muita yllätyksiä ja salaisuuksia nekropoli vielä piti sisällään? He
eivät varmasti olleet löytäneet vielä kaikkea. Pyramideja ja pienempiä hautoja
oli vielä runsaasti tutkimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti