torstai 17. toukokuuta 2018

Suuren keisarikunnan raja VII


Betula pubescens, osa 15

Kaksi päivää myöhemmin aamulla Edkar tarkasti leiriä. Valmisteluja vartioaseman komentajan lähettämän edusajan saapumiseen oli tehty kahden päivän ajan ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Edkar halusi kuitenkin olla varma asiasta. Hän ei halunnut, että hänen armeijastaan jäisi millään tavalla huono kuva eikä etenkään heikko kuva.

Sotilaat tekivät Edkarille kunniaa hänen kävellessään ohitse. Välillä Edkar kävi juttelemassa valmisteluja tekevien sotilaiden kanssa. Moni tuntui jännittävän vierailua, vaikka siitä ei paljoa kerrottu rivisotilaille saakka. Tosin moni jännitti enemmän Suuren keisarikunnan alueelle menoa.

”Herra kenraali, voinko kysyä jotakin?” Eräs sotilas kysyi.

”Kysykää vain, sotilas”, Edkar sanoi.

Sotilas vilkaisi joukkueensa muita sotilaita. Edkar näki, että sotilaat kuuntelivat tarkkaan heidän keskusteluaan

”Olemme miettineet tässä, että mitähän tulemme kohtaamaan siellä pohjoisessa?” Sotilas kysyi.

”Rehellisesti sanottuna en ole itsekään ihan varma. Luultavasti emme mitään tavallista ihmissotilasta kummempaa, jos meitä edes päästetään taisteluun. Varareserviksi meidät sinne haluttiin. Toivon mukaan kohtaamme siellä myös ystävällisiä paikallisia”, Edkar vastasi.

Sotilaat nyökkäilivät.

”Todennäköisesti kohtaamme myös meihin kylmäkiskoisesti suhtautuvia kenraaleja, mutta heistä teidän ei tarvitse kärsiä. Vain minun ja muiden upseerien”, Edkar sanoi.

Sotilaat naurahtivat ja Edkar nauroi heidän mukana.

Tarkastuskierroksensa jälkeen Edkar palasi komentoteltalleen. Venir oli siellä jo valmistautumassa lähtöön Mirandan ja heidän mukaan lähtevien sotilaiden kanssa. Muut upseerit olivat vielä varmistamassa omien joukkojensa valmiutta vierailuun.

”Toivottavasti ymmärrät miksi valitsin juuri sinut tähän tehtävään”, Edkar sanoi.

”Luulen ymmärtäväni, herra kenraali”, Venir sanoi.

Edkar nyökkäsi.

”Hyvä, hyvä. Minä koitan pitää muut upseerit täällä aisoissa. Täällä päässä pieni uhittelu ei onneksi ehkä niin paljoa haittaa”, Edkar sanoi.

”Luulen, herra kenraali, että jo pelkästään tämän armeijamme koko riittää vähän isompaankin uhitteluun”, Venir sanoi.

”Se voi olla. Jospa tulija on varautunut yllätyksiin. Tai ainakin maailmankuvansa avartumiseen”, Edkar sanoi.

”Toivon, että ainakin jälkimmäiseen”, Venir sanoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti